keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Pukki Laivalla 7.5.2014 Ari-Matti

Kirjoittaja: Tuomas Kyrö
Kuvittaja: Antti Kyrö
Sivuja:118
Päähenkilö: Pukki
Paikka: Laiva M/S Prinssinakki
Juoni:
 Kun Pukki pääsee laivalle Petteri on kadonnut ja hän rupeaa heti etsimään sitä poroa laivalta. Pian Petteriä etsiessään Pukki löytää naapurin Manu Kössilän, joka on tullut laivalle isomummunsa Helmi Kössilän kanssa. Pian huomataan, että Helmikin on kateissa. He etsivät laivalta Helmiä ja Petteriä. He hoksaavat,että Helmi ja Petteri ovat sukeltaneet Potanikin hylylle meren pohjaan. Kun he tulevat hylylle, Manu lähtee etsimään heitä hylyn sisältä. Hän löytää vain kaksi tyhjää sukelluspukua ja hajuvesipullossa olevan viestin. Pian Helmi ja Petteri löytyvät ja paljastuu, että koko juttu oli järjestetty vain pukin laihtumiseksi.




Pätkä kirjasta:

6. Luku   Jossa sarvien jatkeena on väärä pää
Juoksimme laivapoliisi Sepon perässä kaksi kerrosta alaspäin elikkä Seppo juoksi. Minä himputin hitaammin.
Korjaajatonttu Irvini seisoi leveä hymy kasvoillaan pallomeren edessä. Toden totta, keltaisten, sinisten, vihreiden ja punaisten pallojen seasta pilkistivät sarvet!
- Petteri on varmasti vain halunnut mennä rauhoittumaan pallomereen, minä mietin ääneen. Kylpylässäkin Petteri etsii  kylmimmän mahdollisen altaan ja kun kävimme Suur-Suurkaupungissa katsomassa nähtävyyksiä, Petterin mielestä kiinnostavinta oli eräs vanha vaahterapuu pienen torin laidalla.
- Petteri ei ole varsinaisesti ryhmämatkailija, sanoi toimittajatonttu Pamela.
- Nouskaa pallomerestä kädet ylhäällä, käski laivapoliisi Seppo.
- Tarkoitat sorkat, toimittajatonttu korjasi.
- Laivan järjestyssäännöissä todetaan seuraavaa, Seppo jatkoi.
- Pallomeri on omistettu ujoille sukeltajille ja kiilaaville vintiöille. Älkööt sinne menkö porot, alligaattorit tahi merilohet. Kyllästyin laivapoliisi Sepon kiristelyyn, koska olin pelkästään iloinen Petterin löytymisestä. Vapautin jännityksen löntystelemällä elikkä säntäämällä pallomereen. Ponnistin niinkuin vain neljäsataakiloinen ukko hyppää. Kepeällä mielellä on kepeä ponnistaa, hapuhaa! Enpäs ollutkaan kadottanut poroa! Pääsisimmepäs ajoissa seisovaan pöytään! Mätkähdin mereen kuin valas. Kaikki pallot lensivät altaan reunojen yli. Yksi meni minun suuhuni ja nyt näin myös sarvipään, joka paljastui pallojen alta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti