Kirjan nimi: FC Tytsyt
Kirjailija: Anneli Kanto
Henkilöt:
Oona- tummahiuksinen, jolla on vaaleita raitoja, kiinalainen ja vinot silmät, harrastaa jalkapalloa.
Henna- Oonan paras kaveri, vaaleahiuksinen, asuu nuorisokodissa, koska hänen äidillä ja isällä on ongelmia viinan kanssa, harrastaa jalkapalloa.
Anssi- Oonan isoveli, käy ammattikoulua ja kerää rahaa enduromopoon, raivostuttava Oonan mielestä, kun Anssi on vihainen hän kuuntelee heavymetallilevya ja kun iloinen niin humppaa.
Viivi- Anssin tyttöystävä, joka on hirveä vaatefriikki.
Kirja alkaa: Äiti kulkee huoneesta toiseen sylissään meidän, uusi pikimusta pikkukissa Tinke-Rihanna eli Timo-Orvokki. Tinke on ollut meillä vasta niin vähän aikaa, että se on saanut koti-ikäväkohtauksen ja miukuu säälittävällä äänellä. Äiti hyssyttää Tinke-Rihannaa ja laulaa loilottaa kissalle tuutulaulua. Ei ihme, että kissa moukuu kauhuissaan. Äidin kalevalainen muinaislaulu menee näin:
Aa tuuti kissaa
mikäs se kissaa vaivaa
onkos se kissa säikähtännä
illalla saunatiellä
- Äiti, se ei rimmaa yhtään, huudan.
-Ajattelin jos kissalle kelpaisi ilman täysriimiä, äiti vastaa.
Meidän vanha koira Hippu kävelee äidin perässä ja tuijottaa huolestuneenä välillä äitiä, välillä Tinkeä. Se ei ymmärrä, mikä kissaa ja äitiä vaivaa.
-MOUUU! huutaa Tinke.
Minä keksin paljon paremmat riimit:
Aa tuuti kissaa
älä meidän äiti dissaa
pistä kiltisti silmät kiinni
älä makosia unia missaa.
Ei auta. Tinke avaa pienen punaisen kitansa ammolleen:
-MOUUU!
Takakannesta:
Oona ja Henna eivät voi unohtaa jalkapalloharrastustaan, vaikka Tulikärpäset-joukkue onkin historiaa. He saavat vihiä perusteilla olevasta uudesta tyttöjoukkueesta ja menevät ensimmäisiin harkkoihin. Joukkuen on kieltämättä tasoltaan surkea, mutta toisaalta pelaaminen porukassa on mukavaa ja valmentajat innostuneita. Pystyisikö FC Tytsyt kehittymään huippujoukkueeksi? Kotioloissa Oonaa koetellaan, kun äiti bongaa netistä vähintääkin mielenkiintoisen miesystävän.
Katkelma kirjasta:
Futisharkat peruttiin, kun satoi niin kamalasti. Lähetin Hennalle tekstarin:
-Tuukko meille ku harkat peruttii?
Henna vastasi:
-En voi ku oon sopinu et meen hampparille.
Arvasin kyllä, mutta kysyin silti:
Kenen kaa?
Henna vastasi:
Yhen vaa
Siis Henna oli taas menossa poikakaverinsa kanssa. Mutta se teki pahan virheen.
se kertoi, että se oli menossa hampurilaiselle. Päätin mennä vakoilemaan niitä. Halusin lopultakin nähdä kuka se Hennan salainen poikaystävä oli.Kaupungissa on monta hampparipaikkaa, mutta täällä meillä päin oli vain yksi. Olin ovela. Katsoin kellosta aikaa, milloin Henna ehkä olisi siellä. Otin polkupyörän ja poljin marketin heseen, vaikka satoi kauheasti. Tukka kastui kokonaan ja vettä valui kauluksen alta selkään. Ajattelin, että olen muka itsekin tulossa pehmikselle, jos Henna kysyy jotain. Mutta kun astuin sisälle, unohdin kaiken, mitä olin suunnitellut.
HENNA ISTUI EETUN KANSSA PÖYDÄSSÄ, ja niillä oli yhteiset ranskalaiset. Meinasin pyörtyä tai saada sähköshokin tai halvaantua. Ihan kuin Terminaattori tai robotti käveli konemaisesti niiden pöydän luokse. Eetulta putosi ranskalainen näpeistä ja se tuijotti minua. Se ei sanonut yhtään mitään. Mutta Henna sanoi ihan iloisesti:
-Moi Oona! Istu vaan siihen meidän kanssa!
En istunut vaan sanoin:
-Tulit sitten hampparille MUN POIKAYSTÄVÄN kanssa.
Kirja loppuu: Oona kirjoittaa Petrukselle piiiitkän mailin Eetusta. SIllä hänen olonsa helpottuu. Myös ihme tapahtuu, FC Tytsyt voittaa JPK:n!!! Äiti, sanoo että romanssi Teppo Lehmuston kanssa on ohi, koska hänestä Teppo otti todesta kaikki urheilun. Söi vain ravintojauhoja. Henna ja Oona eivät puhuneet Eetulle.
Arvostelu: Ihan kiva. Kannattaa kuitenki aloittaa lukeminen kirjoista Tulikärpäset ja Kasi kentälle!, koska ne ovat ensimmäisiä tämän kirjasarjan kirjoja.
Sivuja:172
t.Iida
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti