tiistai 31. tammikuuta 2017

KIRJA-ARVOSTELU: OTTO JA DRAGON SIEPPARIT

KIRJAILIJA: TAPANI BAGGE
KIRJAN NIMI: OTTO JA DRAGON SIEPPARIT
PÄÄHENKILÖT: Otto ja Sari

Juoni:

Syksyllä Otto sai kuulla olevansa Plejadien kuninkaan poika, joka oli lähetetty Maahan turvaan suurelta galaksienväliseltä sodalta. Saman tien hän ajautui pelastaman maailmankaikkeutta naapurintytön Sarin kanssa.

Muutaman rauhallisen ja normaalin kuukauden jälkeen Oton elämässä alkoi taas tapahtua.
 Ensimmäiseksi hänet kaadettiin ja lumetettiin koulun ulkoportaissa ja hän menetti pentaforan pahimmalle viholliselleen Kerkolle.  Oton luokan Tuija osoitti yllättävää kiinnostusta Ottoa kohtaan, koska hän piti paljon Otosta.

Ottoa oli varoitettu Dracon sieppareista, joten ei ihme että hän yritti pyydellä apua.Sari ei halunnut puhua Oton kanssa, eikä hän saanut yhteyttä muihinkaan liittolaisiinsa. Isä vain nukkui sohvalla, äiti viipyi ylitöissä ja Simeoni vaati jatkuvasti lisää kissanruokaa. Niinpä Otto alkoi selvittää irtopäisen terveydenhoitajan tapausta yksin, Kerkon kostouhkaus niskassaan.

Kirja oli mielestäni ihan hyvä, mutta vähän sekava. Siinä hypittiin aika paljon asiasta toiseen. Mutta muuten kirja kannatti lukea.
Annan kirjalle arvosanaksi 8.

-Inka
ru: t.2 start
ai6:moniste + se pronomini sisäpaikallissijoissa
ai5: s.37 ei kotinurkkausta
ue: moniste
ma5: moniste loppuun

maanantai 30. tammikuuta 2017

Kirjan nimi: Kepler62 Kirja kaksi: lähtölaskenta.
KIrjailiat: Timo Parvela ja Bjorn Sortland.
Kuvittanut: Pasi Pitkänen.
Kirjan päähenkilöt: Norjalainen Marie, 14-vuotias asetehtailijan tytär. Kaksi palveliaa Alfred ja Magda jotka Marien isä palkkasi hoitamaan Marieta. Kaksi Marien lentäjää Jim ja Jeff jotka myös hänen isänsä palkkasi Jimmin ja Jeffin pitää olla ain alähtö valmiina kun Marie käskee. 
  
Marie asuu yksin rikkaan isänsä rakennuttamassa linnassa. Hänen äitinsä on kuollut joitakin vuosia aikaisemmin ja isä on sysännyt tytön kasvatusvastuun palvelusväelle ja kotiopettajille. Myös Marie on kuullut Kepler62-pelistä, mutta toisin kuin muut, hän palkkaa nörtin pelaamaan pelin puolestaan. Tästä huolimatta Mariekin saa kutsun.
  
Marie lennätetään Area 51:lle, missä hän tapaa Kepler62-pelin läpäisseet pojat Arin ja Jonin, sekä salaperäisen Olivian. Ihminen on käynyt jo Marsissa ja nyt seuraavana askeleena on tarkoitus valloittaa aurinkokunnan ulkopuolella sijaitseva Kepler-systeemi, jossa uskotaan olevan useampia Maan kaltaisia planeettoja. Lapsia koulutetaan tutkikohdassa matkan haasteisiin, sillä heidät ollaan lähettämässä yksisuuntaisella matkalipulla uudisraivaajiksi kaukaiselle planeetalle, Mutta mitä matkan suunnittelijat jättävät kertomatta? Mitä salaisuuksia Area 51:llä säilytetään?

Kira vei loistavasti mukaansa nopeat juonen käänteet saivat ajatukset liikkeelle. Antaisin kirjalle arvosanaksi 9½.

T:Matias.P

sunnuntai 29. tammikuuta 2017

       K.A.Applegate
       REMNANTS
       Viimeinen avaruussukkula

Päähenkilöt: Kirjassa on monta päähenkilöä, jotka seikkailevat kirjassa erikseen vuorotellen.
  Juoni: On vuosi 2010. Maailmalla on liikkunut huhu Maahan törmäävästä asteroidista. Kukaan eei ole oikein tiennyt, onko huhu totta vai ei. Kun totuus, että asteroidi oikeasti törmää Maahan, paljastuu, aletaan kehitellä pelastussuunnitelmaa. Kahdeksankymmentä "onnekasta" ihmistä pääsee kyytiin viimeiseen avaruussukkulaan, joka vie heidät pois Maasta. Kirja kertoo muutamasta henkilöstä, jotka sukkulaan ovat pääsemässä.
     Jobs on yksi heistä. Hän vanhempiensa kanssa pääsee sukkulaan, joka on matkalla johonkin. Jobs haluaisi ottaa mukaansa erään tytön, Cordelian, mutta tämä kuolee San Fransiscossa räjähdyksessä, jonka aiheutti pieni asteroidilta peräisin oleva hiekanmurun kokoinen kappale. Kun kaikki sitten ovat turvallisesti sukkulassa, Mark ja hänen pikkuveljensä D-Caf ovat mukana salamatkustajina. Mark kuolee, ja D-Caf jää kiinni. Jobsin ja tämän ystävän Mo´Steelin täytyy mennä sukkulan ulkopuolelle levittämään aurinkopurjeita, koska toinen mihistön jäsen on kuollut ja toinen haavoittunut. He saavat aurinkopurjeet paikoilleen ja sitten tulee maailmanloppu. Asteroidi törmää Maahan ja kaikki loppuu. Vain viimeinen avaruussukkula jää avaruuteen kulkemaan kohti jotain.

   Mielestäni kirja oli jännittävä. Suosittelen kirjaa niille, jotka pitävät jännittävistä kirjoista ja ehkä myös avaruuteen tai maailmanloppuun liittyvistä kirjoista. Annan sille arosanaksi 8.  Elisabet
Kirjan nimi: Paha Piski ja rajut jamit Marsissa.
Kirjailija: Martin Chatterton.

Päähenkilö: Paha Piski on rakkien rakki. Paha Piski tykkää pureskella luita. Se vihaa kissoja, mutta rakastaa jahdata niitä. Paha Piski asuu koiratarhan kuolemaantuomittujen siivessä. Koira ei itsekään ymmärrä kuinka rohkealta ja viisaalta se näyttää ja kuulostaa.

Juoni: Paha Piski asustaa koiratarhan z-siivessä. Sen huone on synkkä ja tylsä kaltereiden ympäröivä.
Eräs päivä koiratarhaan tulee mies ja haluaa koiran nimeltä Paha Piski. Mies etsii koiraa,joka sopisi avaruuteen eli siis "avaruushurttaa". Mies haluaa vartijan allekirjoittavan paperiin ettei koskaan ole tuntenut kyseistä koiraa eikä miestä. Mies lähtee koiran kanssa pakettiautolla kohti isoa rakennusta,josta raketit lähetetään kohti avaruutta. Koira viedään huoneeseen,jossa on myös apina,muurahaisia ja kaksi rottaa. Siellä eläimille tehdään kokeita ja valmistellaan avaruuslentoa varten. Yhtenä päivänä eläimet kiinnitetään raketin tuoleihin turvavöillä ja lähtölaskenta aloitetaan. Matkalle lähti komentaja Gouger ja muutama valkotakkinen tutkija. Raketti lähti kohti Marsia. Sieltä he etsivät elämää. Eläimet haistoivat tutun hajun,kissat. Seuraavana aamuna porukka lähti etsimään elämää eräästä luolasta. Luolassa oli satoja musikaalisia kissoja. Monen kokoisia.  Gouger tykkäsi kissoista ja halusi ottaa yhden pienen kissan mukaan alukselle. Aluksi kissa näytti harmittomalta,mutta toisin kuitenkin kävi. Eläimet aavistivat ettei tullut helppo kotimatka kohti maata. Aluksella kissa alkoi aiheuttaa ongelmia. Se näytti iljettävältä. Vartalosta tuli lonkeroita ja suupielistä valui limaa sekä hännästä tuli lisää kissoja. Kissa muutti tutkijat kissoiksi. Onneksi eläimet selvisivät,sillä ohjaajaa ei ollut. Paha Piskillä oli suunnitelma. Aluksessa oli luukku,joka johti suoraan avaruuteen. Se oli kuin imuri,joka veti kaikkea puoleensa. Huoneeseen laitettiin kermasankko ja kissat houkuteltiin sinne. Oli vain yksi ongelma. Yhdellä kissalla oli eläinten ystävä suupielissä. Kissa nielaisi rotan ja röyhtäisi päälle. Eläimet antoivat samalla mitalla takaisin. Luukun läheisyydessä avaruus imi kaikki kissat. Eläimet iloitsivat. Mutta oli ongelma. Ohjaajat oli muutettu kissoiksi. Onneksi aluksessa oli automaattinen ohjaus. Maahan saavuttua ovella oli paljon tutkijoita ja he ihmettelivät missä ohjaajat olivat. Eläimet tiesivät tarinan,mutta eihän niiltä kysytty. Paha Piski joutui takaisin koiratarhaan ja rotta takaisin laboratorioon. Apina sen sijaan pääsi elokuvaan ja se sai istua limusiineissä ja syödä banaania.

Arvosanaksi annan 9. Kirja oli hyvä,siinä oli jännitystä ja huumoria.
T.Emma

Kirja-arvostelu

Kirjan nimi: Ufo tapaus eli arvoitus nimeltä Antero
Kirjailia: Taina Haahti

Päähenkilöt: Otto, Peppi ja Antero


Juoni

Oli ihana iltapäivä ja Otto oli kalassa mustalla lammella. Kun Otto oli jo lähdössä lammelta hän huomasi avaimen, jossa oli rubiinin punainen pää. Otto otti avaimen ja lähti juoksuun kohti kotia näyttämään löytöään äidilleen. Äiti vilkaisi esinettä hetkisen ja totesi, että se ei ollut rikoinen. Otto hymähti ja lähti huoneeseensa. Siellä hän laittoi avaimen pieneen koteloon ja kotelon avaimen uistin rasiaan. Ilalla kun Otto oli käymässä nukkumaan hän huomasi kuinka rubiinin punainen valo kajasti ulos lukitusta rasiasta. Otto kummasteli asiaa hetken, mutta nukahti sen jälkeen. Seuraavana aamuna Otto meni alakertaan syömään aamupalaa. Sitten äiti tuli ja sanoi, että tämän pitäisi kävellä Tiiraisten sukulaispojan kanssa kouluun. Otto kauhistui, koska Tiirasten talo oli kuin kauhuelokuvasta. Aamupalan syötyään Otto lähti  ulos kohti koulua ja Tiirasten taloa. Hetken pohtimisen jälkeen Otto totesi, että ei kävelisi sukulaispojan kanssa. Kun hän saapui koululle houmasi hän Pepin, joka oli juuri tuonut pyöränsä katokseen. Otto kertoi kaiken mitä oli tapahtunut eilis päivänä. Alkoi
ensimmäinen tunti jolloin oli matematiikkaa ja opettaja esitteli Tiirasten sukulaispojan Anteron. Hänellä oli silmälasit silmillä ja hän näytti hieman Otolta. Ensimmäisellä oppitunnilla oli kertotaulujen kertausta, jolloin Antero sekotti opettajan pään. Koulun jälkeen Otto lähti kävelemään kotiin, koska hänen pyöränsä oli rikki. Otto oli myö joutunut viemään Anterolle läksyt, koska hän oli lähtenyt kesken koulupäivän. Kun Otto oli Tiirasten koti ovella hän päätti kysyä voisiko Antero korjata hänen pyöränsä. Antero suostui pyörän korjaamiseen ja aikoi palauttaa pyörän huomenna Otolle. Seuraavana päivänä koulun jälkeen Antero oli tuonut pyörän Oton pihalle. Se näytti aivan uudelle, mutta huonopuoli oli se, että pyörä oli samaa merkkiä kuin sinä päivän varastettu pyörä. Otto oli omassa huoneessa tekemässä läksyjä, kun ovelle tuli koputtamaan poliisi. Poliii Rantala kysyi oliko kenelläkään tietoa pyörästä, joka lojui Oton pihalla. Rantala otti pyörän ja kävi kysymässä pyörä liikkeestä oliko tämä se pyörä, joka oli varastettu. Ranatala palasi takaisin pyörän kanssa sillä se ei ollut se pyörä, joka varastettiin. Samana iltana Peppi ja Otto lähtivät vakoilemaan Tiirasia. He yrittivät saada selville kuka Antero oikeasti oli. Kello tuli kymmenen ja Pepin täytyi lähteä kotiin. Otto jäi vielä tutkimaan asiaa ja löysi autotallin, jossa oli sisällä jokin musta esine. Seuraavan päivänä, kun ei ollut koulua Tiiraset olivat alkaneet koristella pihaansa. Siellä oli tulossa juhlat Anteron kunniaksi. Kaikki tämä oli ollut Oton ja Pepin idea, koska saivat selville, että Antero oli avaruuolio. Ja Otto oli antanut tälle sen rubiiniavaimen ja auttanut korjaamaan alusta, jolla pääsisi kotiin. Kun juhlat alkoivat alkoi myös suunnitelma käydä toteen. Ajatus oli, että Antero lähtisi aluksella, kun ilotulituksia ammuttaisiin. Ensin Antero lähti vaivihkaa juhlista sen jälkeen Peppi ja lopuksi Otto. Kun kolmikko oli aluksella Otto ja Peppi hyvästeli Anteron, joka lähti ilotulituksien saattelemana avaruuteen. LOPPU


Kirja oli mielestäni hyvä, koska iinä oli paljon arvoituksia. Antaisin kirjalle 9+.
Suosittelen kirjaa niille, jotka pitävät arvoituksista.
T. Matias L.

keskiviikko 4. tammikuuta 2017