Kirjan nimi: Suklaamuruset
Kirjailija: Cathy Cassidy
Henkilöt:
Cherry: ujo, hiljainen, kaikkialla ulkopuolinen, toisinaan hänen on vaikea erottaa totuutta kuvitelmasta, 13-vuotias, pieni ja hoikka,
Coco: näsäviisas, tarmokas, ystävällinen, seikkailunhaluinen, hulluna eläimiin, 11-vuotias, pisamakasvot, hiukset aina takussa.
Skye: ystävällinen, erikoinen, persoonallinen, mielikuvituksekas 12-v-Summerin identtinene kaksoissisko, kirpputorifani,
Summer: hiljainen, itsevarma, sievä, suosittu, ottaa tanssimisen tosissaan, 12-v-Skyen identtinen kaksoissisko.
Honey: draamakuningatar, synkkämielinen, itsekäs, usein surullinen, mutta myös älykäs, hurmaava, organisointikykyinen ja herttainen, 14-v, pitkä ja hoikka
Kirja alkaa: Joitain asioita tulee ikävä, kun lähden Clyde Academysta....kuten makaronia juustokastikkeessa sipsikuorrutuksen kera, sinappista siirappivanukasta ja Ryan Cleggin niskaan tuijottelua kuvaamataidon tunnilla. On myös asioita, joita ei tule ikävä, kuten matematiikan kokeet, koulun muhennos ja Kirsty McRae. Kirsty McRaetta ei tule ikävä. Kirsty ja hänen kaverinsa tekevät minut hulluksi. Heillä on kaikki: täydelliset hiukset, joissa on upeita raitoja, ja täydelliset koulupuvut. He saavat kokeista hyviä numeroita, he ovat suosittuja ja pojat rakastavat heitä. Kaikki muut haluavat vain olla SAMANLAISIA kuin he.....paitsi minä.
Takakannesta: Cherry Costello on aina elänyt kahdestaan isänsä kanssa, mutta nyt kaikki muuttuu. Isän työ epämuodostuneiden suklaapatukoiden hävittäjänä makeistehtaan liukuhihnalla vaihtuu kotikonditoriaan. Cherry ja isä muuttavat Somersetiin, kauniiseen taloon, merenrannalle, jossa odottavat, uusi äiti, Coco, Skye, Summer ja Honey- siskot. Siellä on myös Shay, Honeyn poikaystävä. Honey luulee että hänen isänsä tulee takaisin kolmen vuoden eron takaa ja Honey yrittää saada isänsä takaisin.
Katkelma kirjasta: Jotkut eivät ikinä opi. Lupasin itselleni, että jättäisin valheet, mutta siitä huolimatta ne valuvat kieleltä joka paikkaan makeina ja tahmeina kun siirappi. Olin ahne, halusin kaiken. Olen valehtelija. Olen idiootti, en tiedä kestänkö tätä. Minulla ei ole koskaan ollut perhettä, ei sellaista jonka todella muistaisin. On vain joukko hataria muistoja ja iso reikä sydämessä äidin paikalla. Katseeni pysähtyy hiekalle vedettyyn ''pöllittyyn'' kanoottiin ja tartun siihen ja työnnän sen vederajaan. Voisin suunnata sen kohti auringonlaskua ja kadota jäljettömiin, niinkuin äiti teki. ''Hei Cherry! Odota! Mitä sinä teet? Odota! Shay huutaa kalliopolulta. Työnnän kanootin irti rannasta. Shay on tietysti koko ongelman ydin. Se, että odottaisin häntä, ei ratkaisisi mitään. Hän juoksee hiekkarannan poikki, ja yhtäkkiä haluan vain päästä kauas hänestä, kauas koko paikasta. Kahlaan jääkylmään veteen ruskeiksi värjätyissä balettitossuissa. EN ole ikinä ollut kanootissa. Vene painuu syvemmälle, kallistuu, ja hörppää vettä, kun kapuan kyytiin. Otan melan ja alan työntää venettä vesille mutta Shay on nopeampi.
Kirja loppuu: Onnellisesti joillekkin, joillekkin ei. Honeyllä ei ole edessään mikään unelmaelämä, kun joutuu luopumaan Shaysta. Heidän neljän isän myös pudottaa pommin, hänelle on tarjottu töiitä Australiasta. Cherry tunnustaa että kaikki tarinat ovat valheita, sillä hän haluaa vaan kuulua joukkoon. Cherryllä alkaa koulu syksyllä. Upouusi koulu ja vain Honey seurana, jeejee...no onhan Shaykin siellä, en ole yksin.. Lopussa Honey leikkaa hänen pitkät hiuksensa ja hänen kauniit hiuksensa sojottavat lyhyinä ja kynittyina.
Arvostelu: Kirja oli ihan hyvä. Kannattaa alottaa kirjasarjan lukemin tästä kirjasta. Suosittelen ihmisille jotka tykkäävät tälläisistä
Sivuja:243
terv. Iida
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti