Kirjan nimi: Rautahevonen
Kirjailija: Merja Jalo
Päähenkilö: Siru
Kirjan alku:
Hevoset kiersivät iltapäivän kuumuudessa matalaksi tallontunutta kesantopeltoa. Aurinko porotti puiden oksien lomasta eikä suonut vilvoitusta hetkeksikään. Oli suorastaan paahtava helle. Riippakoivujen lehdet olivat hiljaa, aivan kuin puut olisivat odottaneet jotain.
Kirjan loppu:
Sirun poskia pitkin putosi alas kyyneliä. Siinä he seisoivat. Äiti ja tytär, murtuneina, toisiaan tukien. Taivaalta putosi alas pisaroita, jotka kastelivat haudalla seisovat. Kukkavihkot hehkuivat kesän värejä.
-Rakkaalle siskolle, Siru sanoi hiljaa ja polvistui haudan yli hyvästiä jättämään. Vettä satoi hänen kasvoilleen. Jossain kuusistossa lauloi lintu, ja kiviaidan toisella puolen seisoi ponitallilaisten hiljainen porukka. Finnholmin laiturissa odotti jo laiva innokkaita kotiinpalaajia.
Kirja oli hyvin kiinnostava. Suosittelisin niille jotka pitävät hevosista, kauhusta ja jännityksestä.
T: Elsa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti