Kirjan nimi: Frendejä, kundeja ja ilta-pukuja
Kirjailija: Cathy Hopkins
Päähenkilöt: Izzie, Nesta ja William Lewisiä
Sivuja yhteensä: 208
Kirjan alku: "Lyön vaikka vetoa, ettet pysty siihen", Tony sanoi. "Paljonko?" minä kysyin. "Punta joka kerrasta", hän vastasi. "Sovittu", sanoin. Valmistaudu luopumaan kaikista rahoistasi". "Voi, voi", Tony hymähti. "Tämä käy helposti kun veisi karkin lapselta." Oli lauantai-aamu, ja istuimme veljeni Tonyn kanssa Costan kahvilasta Highgatessa odottamassa kavereitamme. Olimme ajautuneet kiistaan siitä, kauanko minä pystyisin olemaan puhumatta pojista. Tony väitti, etten kestäisi päivääkään, Onneksi Izzie, Lucy ja TJ tulivat ennen kuin ehdin heittää Tonya tomaattipaninilla päähän. Kiusaus oli suuri. "Taasko te tappelette?" Izzie kysyi astuessaan tuolille viereeni. Lucy ja TJ istahtivat kahden puolen Tonya. "Riitaisa ilmapiiri tuntui tiskille asti." "Tuo kehtasi väittää, ettei minulla liiku päässä mitään muuta kuin kundeja, kundeja ja kundeja", selitin. "Törkimys." Izzie, Lucy ja TJ vilkaisivat toisiaan kuin sanoakseen olevansa samaa mieltä Tonyn kanssa.
Juoni: Sisar Nesta Valkoinen on päättänyt omistaa elämänsä auttamiselle. Ensin auttamisvimman saavat tuntea nahoissaan lähimmät ystävät, sitten kotiväki, mutta onneksi Nestan auttamishalulle löytyy lopulta sopiva kohde - vakavasti sairaiden saattokoti tarvitsee kipeästi rahaa. Oikeasti hän tarvitsee syyn päästä lähelle suloista William Lewisia, jonka sisko on parantumattomasti sairas. Rahankeruu saa vauhtia, tyttöporukka keksii järjestää hyväntekeväisyysmuotinäytökseen.
Katkelma kirjasta: Olinhan minä heidät huomannut ennenkin. Aina välillä olin pannut keräyslippaaseen pari kolikkoa, toisinaan taas harpponut kiireesti ohi koska halusin olla rauhassa. En  ollut kiinnittänyt mitään huomiota siihen, mihin tarkoitukseen rahaa kerättiin. En ennen kuin nyt. "Ehkä maailmankaikkeudella on sinulle asiaa", Izzie sanoi tiistai-iltana kun kodittomille rahaa keräävä mies helisteli keräyslipastaan minulle tavaratalon edustalla. "Ai mitä muka?" minä kysyin. "Sen voit tietää vain sinä itse", hän sanoi salaperäisellä ennustajaeukon äänellään. Minulla ei ollut aavistustakaan, mitä hän tarkoitti. :)
Arvostelu: Kirja oli mielestäni ihan hyvä, paitsi jossain kohdissa todella tylsä.
T: Rosaliina