Kirja-arvostelu

/Kirjan nimi: Harry Potter ja Feeniksin kilta/ Kirjan tekiä: J.K Rowling/ Päähenkilöt: Harry, Ron ja Hermione/ Kirjan juoni: Harry joutuu jälleen olemaan koko tylsän kesäloman tätinsä ja setänsä luona Likusteritie nelosessa. Hän vihaa kesälomia juuri siksi, ja hänen serkkunsa Dudley härnää häntä jatkuvasti. Harryn ainoat sukulaiset eivät siedä Harryn kaltaisia (velhoja), ja Harry pinnistelee vain juuri ja juuri eteenpäin, kohti Tylypahkan jälleennäkemistä. Tylsä kesä saakin vaarallisen käänteen, kun Harry istuu leikkikentällä katsellen serkkuansa ja hänen kaverijengiään. Dudleyn kavereiden lähdettyä Harry ottaa Dudleyn kiinni ja he lähtevät takaisin kotiin. Kotimatkalla Harry aistii jotain kummallista... Kylmä sumu täyttää koko kadun, ja rahiseva hengitys kuuluu kaikkialta. Ankeuttajia tulee kaikkialta minne Harry katsookin. On kyseessä hätätilanne, ja Harryn täytyy loihtia suojelius hänen ja serkkunsa vuoksi. Vaarallinen välikohtaus ja alaikäisen velhon taikominen saattavat johtaa Harryn erottamiseen tylypahkasta. Harry on tietoinen siitä, ja hän pelkää ettei saisi enää ikinä nähdä Tylypahkaa. Huolestuneita ja käskeviä kirjeitä tulee kaikkialta, kun Harryn tuttujen tietoon tulee ankeuttajien hyökkäys. Harry ei tiedä pääseekö hän tylypahkaan. Se kuitenkin selviää ministeriön keskustelussa, joka on vähän ennen koulun alkamista. Parin päivän päästä tylsä kesä jatkuu taas, kunnes Harryn täti, setä ja serkku lähtevät ulos syömään. Harry on huoneessaan ja kuulee alakerrasta ääniä. Hän ottaa taikasauvan taskustaan mutta ei tarvitse sitä löytäessään keittiöstä tuttuja velhoja. He vievät Harryn asumaan kummisetänsä Siriuksen luo siihen asti kunnes on Tylypahkaan meno. Hänellä onkin hauskaa, ja ministeriön keskustelussa selviää, että häntä ei ole erotettu tylypahkasta. Koulut alkavat ja Harry, Ron ja Hermione hyppäävät Tylypahkan pikajunan kyytiin aloittaakseen viidennen kouluvuotensa. Kaikkien ihmetykseksi (ja suurimman osan harmiksi, jopa opettajien) pimeyden voimilta suojautumisen opettajaksi on tullut rupikonnamainen ja yököttävää olemusta hohkaava Dolores Pimento, joka Kalkaroksen tavoin ei jätä väliin tilaisuutta antaa jälki-istuntoa. Pimento vie Tylypahkasta ilon ja luo koko ajan tiukempia sääntöjä. Vastenmielisellä Pimennolla on mahdollisuus tähän, koska hän on ministerin ylempiarvoinen sihteeri. Koska oppilaat eivät saa kunnollista opetusta Pimennolta, Harry, Ron ja Hermione päättävät perustaa Pimeyden voimilta suojautumisen kerhon nimeltä Albuksen kaarti, ja osallistujia onkin paljon. Harry antaa opetusta heille, ja kaikki edistyvät loistavasti. Pimento saa tietää kerhosta ja koulun rehtori Dumbledoren täytyy paeta ministeriön ulottumattomiin. Albuksen kaarti täytyy lopettaa ja koko tylypahkan koulu on nyt Pimennon vallassa. Ronin isovelikaksoset Fred ja George taikovat suon käytävään, pamauttavat ilotulitteita ilmaan aiheuttaen mahdollisimman paljon harmia Pimennolle ja päättävät ottaa hatkat ennen kuin Pimento nirhaa heidät. Arvattavasti Pimento raivostuu ja Tylypahkan oppilaat ottavat mallia kaksosista. Kouluviikot matelevat ja Pimento menettää malttinsa. Harry näkee mielessään kuvan kummisedästään Siriuksesta, joka on Voldemortin armoilla ministeriössä salaperäisyyksien osastolla. Tietenkin Harry lähtee pelastamaan setäänsä, ja saakin tukijoukoikseen Ronin, Hermionen, Ginnyn, Lunan ja Nevillen. He lentävät Thestraleilla kohti Lontoota, jossa ministeriö sijaitsee. He saapuvat salaperäisyyksien osastolle, mutta eivät näe Siriusta missään. He tutkivat paikkoja etsien yhä Siriusta, mutta tuloksetta. Heidät keskeytetään, kun ryhmä kuolonsyöjiä (Voldemortin palvelijoita) yrittää tappaa heitä. Salaperäisyyksien osastolla käydään kova kamppailu, ja Harry selvittää, että Voldemort oli vain houkutellut Harryn ministeriöön saadakseen Harryn ennustuksen ja tappaakseen hänet. Sirius ei siis ollutkaan ministeriössä, ja hän oli saattanut ystävänsä ansaan. Pelastusjoukot saapuvat Harryn avuksi, ja Sirius on osa sitä. He taistelevat tasaväkisesti, ja lopulta Siriuksen serkku Bellatrix Lestrange tappaa Siriuksen. Harry ei voinut käsittää sitä- Sirius oli kuollut. He pääsevät pois ministeriöstä, ja Harry viettää päiviä surren kuollutta kummisetäänsä. Lukukauden loppu kuitenkin vaihtuu iloksi, ja Harry lähtee kesälomalle iloisena(joskin Harry suree että joutuu asumaan taas tätinsä ja setänsä luona). Lisäksi kotimatkalla junassa kun Draco Malfoy (Harryn vihamies koulussa) jengeineen yrittää hyökätä Harryn kimppuun, viereisessä junan osastossa sattuu olemaan muutama Albuksen kaartilainen. Parin minuutin päästä Draco Malfoy muistuttaa lähinnä etanaa, ja hänen vanhempansa olisivat varmasti todella iloisia tavatessaan poikansa juna-asemalla. Kirja oli tosi hyvä ja yhtä jännittävä kuin joka lukukerralla. Aino P