Nero Patin päiväkirja, kolmas pyörä Jeff Kinney Muistelin aikoja, kun olin vielä pieni vauva, kun en edes osannut kontata, juuri edes ryömiä. Muistan, miten olin tarhakavereistani jäljessä. Äiti kumminkin halusi, että minut siirettäisiin esikouluun. Ne tyypit näyttivät jäteiltä. He osasivat paljon enemmän asioita mitä minä. En viihtynyt siellä päivääkään, joten open piti soittaa äidin hakemaan minut. Kun olin kasvanut ja osasin paljon enemmän asioiota, minun veljeni Rodrick outi vahtia minua. Hän laittoi minut usein arestiin, jotta hän pääsisi helpomalla. Olimme pitkään vain minä, isi, äiti ja rodrick, kuunnes äiti kertoi että perheeseen tulee uusi lapsi. Ja onneksi kertokin, jotta tiesin kertoa hänelle, että yläkerta pysyy minulla.lapsi viimeinkin syntyi, vanhempani antoivat hänelle nimekseen, nanny. Hän sai tehdä paljon eri asioita mitä minä en saanut pienenä, esim katsoa telkkaa. Kun käymme kirkossa, nanny joutuu mennä kellariin leikkimään muiden lasten kanssa. nanny ei tykännyt yhtään olla siellä, koska siellä oli lapsi joka uskotteli olevansa vampyyri. Myös minua pelotti siellä yksi tyyppi, Bradley. Onneksi he muuttivat kesällä pois.Äiti halusi julkaista kirjan villistä lapsesta, toisin sanoen hän kirjoitti kirjan Bradleysta. Äiti ei kumminkaan koskaan julkaissut kirjaa, koska perhe muuttui takaisin. Nannyllä ei ole oikeita kavereita. Hän keksii koko ajan uusia mielikuvituskavereita. Uskon, että hän keksii niitä, jotta saisi enemmän herkkuja, koska äitini antaa aina mielikuvitusjavereillekkin jääteleöä. Miun pitää varoa jopa sohvalle istumista, jos istun Nannyn kaverin päälle saan arestia. Udenvuoden jälkkeen, setäni Gary tuli käymään, koska hän oli soittelut isälleni bisnesideasta. Isä ei tykännyt ideasta, mutta äiti hoputti isää auttamaan veljeänsä. Garyn idea oli matkamuisto t-paidat. Gary kertoi myös, että tarvitsee majoilupaikan, isä ei tykännyt ideasta, mutta taas äiti oli toista mieltä. Gary sedän kanssa ei ollut helppoa, hän nukkui nimittäin meidän sohvalla. Tänään meillä alkaa liikassa tanssikurssi.Meidän piti kirjoittaa paperille sen nimi kenet haluttaisiin pariksi. Viime vonna mulle kävi kalpaten. Kirjoitin luoka näteimmän tytön nimen, hän ei ollutkaan yhtä kiva mille näytti. Hän valitti joka asiasta. Tänä vuonna hän teki selväksi, ettei kukaan kirjoita hänene nimeään. Minä eb saanutkaan ketään tyttö paria, joten me pojat tanssittiin keskenään. Mä ja mun paraskaveri Rowley päätettiin rueta vakoojiksi. Kukaan ei vaan tehnyt mitään kiinnostavaa. Kuten jo kerroin poikia oli enemmän kun tyttöjä, he kait pelkäävät jäävänsä ilman paria, joten he käyttäytyvät ihan oudosti. Viimein koitti tanssiaisilta. Minä ja Greg saatiin parikseen Abigail. Halusin tehdä häneen vaikutuksen, joten mun piti vuokrata limusiini. Onneksi Grekin iskä suostui ajamaan. Lähdettiin ravintolaan, matkalla piti poiketa hakemaan uusi imuri. Kun viimein päästiin syömään. Siellä oli kaueasti ihmisiä, yksi vaihtoi vaippaa ja toinen sotki. Syöminenkään ei mennyt hyvin, Grek ja Abigail otti ravintolan kalleimat ruuat. Ja tottakai mun piti maksaa. Olin kolmantena pyöränä koko ajan. Kaverukset puhuivat keskenää, joten jouduin olla yksin. Viimein kun oltiin syöty, pääsimme lähtemään juhliin. Kaikki luokan tytöt tanssivat keskenään ja pojat olivat reunassa. Sen jälkeen sinne tuli joku mummoryhmä, niiden kanssa piti väitellä valoista. mikään ei mennyt nappiin. En enää ikinä mene yhteenkään juhlaan. Kirja oli hyvä, siitä on vain vikea tehdä kirja arvostelu. milla