maanantai 2. huhtikuuta 2018

Kirja-arvostelu

Kirjailija:Helena Meripaasi Salaperäiset tassunjäljet Päähenkilö: Iri, 10-vuotias eläinrakas tyttö Juoni: Iri oli muuttanut Irlannista Suomeen vanhempiensa kanssa. Irin vanhemmat kasvattivat koiria, ja lisäksi hänen isällään oli koirahoitola, johon ihmiset voivat tuoda koiriaan hoitoon esimerkiksi lomareissun ajaksi. Koirahoitolasta oli tullut niin suosittu, että Irin isä rakensi kennelrakennukseen lisäsiipeä, otta kaikki halukkaat mahtuisivat hoitoon. Eräänä yönä kennelrakennukseen syttyi tulipalo. Onneksi Irin mastiffi Gravity, joka nukkui Irin huoneessa, herätti Irin, ja kaikki koirat saatiin ajoissa ulos. Kun tuli oli saatu sammutettua, huomattiin että muutama hoitokoirista oli kadonnut. Asiaa ei yhtään helpottanut se, että oli ukkonen, sillä monet koirista pelkäsivät ukkosta. Myöskään Kerma-kissaa ei näkynyt. Vaikka oli yö, Irin äiti lähti autolla etsimään koiria. Aamulla yksikään kadonneista eläimistä ei ollut vielä löytynyt. Niitä lähdettiin etsimään uudestaan, ja kaksi kolmesta koirasta löytyikin jonkun kesämökiltä. Kaikki olivat silti vielä huolissaan, sillä Kerma-kissa sekä kolmas kadonnut koira, bordercollie Cosmo, oli vielä kateissa. Cosmon omistaja, Olli, oli Irin isän vanha tuttu koiranäyttelyistä. Cosmo oli heillä hoidossa kun Olli oli työmatkalla. Cosmo oli Ollin ensimmäinen bordercollie, ja se oli hänen mielestään maailman paras koira, joten hän oli todella huolissaan kun sai kuulla mitä oli tapahtunut. -Olli tulee illalla auttamaan etsinnöissä, isä sanoi puhelun jälkeen. -Jos Cosmo on missään lähistöllä, se tulee kun kuulee Ollin äänen. Sitten isän puhelin soi. Puhelu tuli poliisiasemalta. Cosmo oli hortoillut poliisiaseman edessä ja liikkeelle lähtevä poliisiauto oli töytäissyt sitä hieman ja se oli ontunut etujalkaansa. Poliisit olivat ottaneet sen kiinni ja nyt se näytti pirteältä ja hyväkuntoiselta. Cosmoa käytettiin vieä eläinlääkärillä, ja onneksi sille ei ollut käynyt kuinkaan. Kaikki koirat oli löydetty, mutta Kerma-kissa oli vielä kateissa. Kerma oli hyvin tärkeä Irin perheelle. Lopuksi Kerma löytyi erään talon autotallista. Eräs poika oli löytänyt sen ja ruokkinut sitä. Kirja oli mielestäni ihan ok. Annan sille arvosanaksi 9- Elisabet

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti